lauantai 11. maaliskuuta 2017

Taimia ja valoa

 
 Melkein ihanin aika vuodesta. Kylvää ja ihmetellä uusien taimien hentoa vihreyttä.
Tomaatit ja latva-artisokat ovat jo tukevasti kasvussa ja valoa kohti kurkottelevat jo muutamat kasvulehdetkin.



Viimevuotisista lajikkeista Trixi kirsikkatomaatti jäi monelle mieleen ainutlaatuisen makean ja mehukkaan makunsa ansiosta. Sitä on siis tulossa taas. Pensastomaattimme Rotkäpchen on ollut satoisa ja sen tukeva matala kasvutapa sopii vaikkapa parvekeruukkuun.

Koska "koti-ikävä" Italiaan on jälleen iskenyt, kokeilen myös uutta luumutomaattia 'Roma VF', josta pahimpaan ikävään saa loihdittua ihania tomaattikeittoja, ketsuppia ja kastikkeita.


Tomaattien taimikasvatus on monella ikkunalla jo aloitettu ja kevään merkeistä huolimatta valoa ei kuitenkaan vielä ole taimille riittävästi. Kannattaakin yrittää viilentää kasvupaikkaa, joka auttaa saamaan mahdollisimman tukevia taimia.



Latva-artisokkien huojuvat sirkkalehdet kurottelevat valoa kohti. Muutaman kasvulehden jälkeen onkin näiden aika päästä kunkin omiin oloihinsa ja tukevampaan, ravinteikkaampaan multaan. Kesäkuun alussa sitten viimeistään ulos.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Löysin luokseni


Puolivuosisataa elämää eletty ja kasvun ihmeitä koettu! 

Keski-iässäkö? Talouselämässä julkaistussa brittitutkimuksessa todetaan:  Keski-iästä kertoivat myös esimerkiksi kankeus, muistin pätkiminen, valituksen lisääntyminen ja se, ettei enää pysy uusimman teknologian, nuorempien puheenaiheiden tai tuoreimpien listahittien perässä. Vanhenemisen merkkeinä pidettiin myös rauhallisen illan valitsemista railakkaamman sijaan, pakkomielteistä puutarhanhoitoa tai lintujen ruokintaa sekä risteilyn varaamista.

Tunnustan varauksella tuon listahitti-osion. Mutta pakkomielteinen puutarhanhoito on jo sanahirviö, ja täyttä puppua. Vaikka muistikin joskus jo pätkii, en koskaan unohda kesäkuun aamuina ensimmäisenä kiertää puutarhassa tarkistamassa yön aikana ilmestyneet kasvun ihmeet.

Nyt juhlistan tätä hetkeä kauniilla, koskettavalla runoilija Hanna Lindin minulle kirjoittamalla runolla, jossa tiivistyy se tärkein ajatus: löysin luokseni!

Nyt
kun vuodet ovat kiivenneet
toistensa päälle
kevyesti
kuin toinen toistaan seuranneet keväät

en enää itke
en niitä kyyneliä
jotka kadottivat kurjenpolvet
en niitä
jotka laittoivat sunnuntait
satamaan alas asti

ja miten voisinkaan
kun puutarhassani kasvaa
se eniten varjeltu
se jota pitää kastella
ilolla ja naurulla
niillä ihmeillä
joita se on minulle tuonut
sieltä jossa aurinko nukkuu vain noustakseen
ja jossa pimeys on pehmein sametti

ja nyt
kun vuodet ovat tanssineet itsensä kaiken tarkoitukseksi
minä itken
vain niitä kyyneliä
jotka avaavat teitä
raivaavat rannat näkyviin
silittävät muistot syliin otettaviksi
ja kääntävät perhosille kämmenselän

niin että kun katson taakseni
on vain polku, joka piti kulkea
että löysin luokseni
että istutin sen puun
jonka alla perillä
on perillä.


maanantai 23. tammikuuta 2017

Sinivalkoinen arvonta




Kuluvan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sinivalkoinen arvonta!

Keittiöpuutarhassamme Hirvihaaran kartanolla Mäntsälässä on kasvanut hyötykasvien joukossa aina myös kukkivia kasveja, joista suurin osa tietysti myös syötäviä kukkia. Tänä vuonna kaalien ja porkkanoiden seassa komeilevat kaikki mahdolliset sinivalkoiset kukkivat, joista moni myös tuoksullaan harhauttaa ja torjuu tuholaisia. Monet näistä kukista, kuten ruiskukat ja kurkkuyrtin kukat houkuttelevat myös pölyttäjiä ahertamaan kasvimaalla.


Kerro kommentilla, mitä sinivalkoista aiot kylvää tai istuttaa puutarhaasi keväällä. Tai kerro, jos sinulla on jo sinivalkoinen kukkaistutus.

Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvotaan Lavatarhuri-kirja 1.2.2017.

Arvonnan voitti Eeviregina - onnea voittajalle!


Lavatarhurista löytyvät ohjeet niin viljelylavojen tekoon kuin eri kasvilajien viljelyyn lavassa. Luonnonmukaisessa lavatarhassa kasvualustasta huolehditaan siten, että samaa kasvualustaa voi käyttää vuodesta toiseen. Kirjassa ohjeistetaan erilaisten katteiden käyttöön, kasvualustan pieneliöstöstä huolehtimiseen ja luonnollisista raaka-aineista tehtyjen lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistamiseen.
Teoksen tunnelmalliset kuvat houkuttelevat hyötyviljelyn riemukkaaseen maailmaan ja esittelevät erilaisia lavaratkaisuja. Luonnonmukaiset hoito-ohjeet ja hyviksi havaitut viljelyniksit auttavat onnistumaan oman sadon kasvattamisessa.( Lehtonen-Haapalahti-Tuisku-Tammi-2015)
Lisää tietoa kirjastamme löydät TÄSTÄ.

lauantai 14. tammikuuta 2017

Whats up porkkanat?






Tietämättä vielä mitään uudistuvasta opetussuunnitelmastamme ja sen tavoitteista lähdin innokkaana ja ylpeänä saamastani tehtävästä mukaan toteuttamaan poikani Steiner-päiväkotiin lavaviljelyä. Pari vuotta sitten järvenpääläisessä PikkuKarhun Steiner-päiväkodissa ja esiopetuksessa lapset saivat itse suunnitella ja toteuttaa pienen kasvimaan kasvulaatikkoon päiväkodin pihalle. Kaikki sato syötiin ja syödään päiväkodissa, jossa ruoka muutenkin on lähellä tuotettua ja luomua. Innokkaat pienet puutarhurit muistavat aina syksyllä ja keväällä käydä tonkimassa lähimetsästä lisää lieroja laatikkoon hoitamaan satoisan maan kasvukuntoa tietäen, että lähes kaikki luikertelevat ja lehtien alla mönkivät otukset auttavat ja pitävät mullan elävänä. 





Steiner-esiopetuksen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kuulunut aina lasten mahdollisuus tutustua ja osallistua elävän maatilan toimintaan ja töihin. Kasvien kasvua ja sadonkorjuuta pääsevät monet steinerilaiset näkemään ja kokemaan aina syksyisin Mäntsälän Heinolan biodynaamisella tilalla, jossa olen työskennellyt maatilayhteisön osuuskunnassa.


Biodynaamisesti kasvatetut perunat ja punajuuret, palsternakat ja porkkanat nostetaan yhdessä lasten kanssa ja jokaisella on mahdollisuus osallistua myöhemmin päiväkodin keittiössä oman sadon ruoan valmistukseen.


 Opetushallitus on nyt asettanut uuden opetussuunnitelman tavoitteeksi mm. syventää oppijan oppimiskäsitystä sekä vahvistaa edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä
Äskettäin julkaistun Kotitalous-lehden artikkelissa (12.1.2017) kerrotaan, miten puutarhakasvatus sopisi myös tavallisen peruskoulun opetussuunnitelmaan:
 Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo puutarhakasvatuksen sopivan mainiosti uuteen OPSiin: "Koulupuutarha on mahdollisuus lähes kaikille oppiaineille, sillä se on toiminnallinen tapa oppia ja sitä voidaan lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta.” Puutarhakasvatuksen sopimisesta uuteen opetussuunnitelmaan voi lukea lisää Kotitalous-lehden artikkelista tästä.


Poikani koulussa Tuusulassa olemme jo aloittaneet puutarhakasvatuksen viime syksynä. Sain ilokseni olla opastamassa ja kertomassa pienellä kyläkoululla innokkaille kuulijoille ja tuleville puutarhureille lavaviljelystä. Koulun vanhempainyhdistys hankki kasvulaatikot ja mullat ja syksyllä piilotimme jo muutamia valkosipuleita ja siemeniä uuteen multaan odottamaan kevättä. Tiedonjano oli valtava. Mutta niin oli tietotaitokin. Monella oli kotona kasvimaa ja kaikki tiesivät, mitä siemen tarvitsee itääkseen. Hevosen lantaankin oli jo tehty tuttavuutta läheisellä tallilla. Matojutut ovatkin sitten niin suosittuja, että ne vaativat varmasti vielä muutaman lisätunnin kevään korvilla.



Omassa kotikylässäni Kellokoskella kasvun ihmeitä pääsivät kokemaan myös isomman koulumme oppilaat keväällä, kun kyläyhteisömme perusti lavatarhan Kellokosken Ruukin tehtaan padon viereen. Hieman kriittisesti koko kylän puutarha-hankkeeseen suhtautuneet saivat vain ihmetellä kesän aikana ahkeria koululomalaisia kastelemassa ja kitkemässä laatikoitaan. Mitään ilkivaltaa ei yhdessäkään kasvulaatikossa havaittu. Yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun omaksuivat kaiken ikäiset koulupuutarhurit heti jo rakennusvaiheessa.


https://www.facebook.com/Kyl%C3%A4-kasvaa-Kellokoskella-1007174299359425/?ref=ts&fref=ts



Monialaiset oppimiskokonaisuudet eivät kuuluneet virallisesti vanhempieni opetussuunnitelmaan, mutta porkkanat, perunat ja nauriit kasvatettiin yhdessä koko koulun henkilökunnan ja osin vanhempienkin avustuksella sotavuosien jälkeen. Monen suomalaisen koululaisen suhde ympäristöön oli lähes pakollinen, sillä ruokaa kasvatettiin itse päivittäiseen tarpeeseen sekä kotona että kouluissa maamme kaikissa kaupungeissa ja syrjäkylien pelloilla. Joissakin kouluissa oli jopa oma kanala ja lehmäkin, jonka tarkoitus siihen aikaan oli varmaan enmmänkin tuotantoeläimenä tärkeämpi kuin karvaterapian tarve.

Kokemuksesta voin suositella opetuspuutarhaa (jonka voi siis perustaa, vaikka koululla ei olisi muruakaan maata) kaikkiin maamme peruskouluihin. Erilaiset roolit jo heti rakennusvaiheesta puutarhan hoitotöihin antavat kaikille oppijoille uusia yhteistyötaitoja, joita harvoin saa luokkahuoneessa minimiin rajatussa ympäristökasvatuksessa.

Myös nykyteknologian mahdollisuudet tulisi nyt hyödyntää tässäkin uudessa tavassa toimia ja tuoda esimerkiksi ne älypuhelimet hyötykäyttöön eri vaiheisiin kasvukautta. Viljelysuunnitelmat, kasteluvuorot, kitkentätalkoot ja kasvun seuranta on hauskempaa omassa Whatsapp-ryhmässä. Innokkaimmat tubettajat voivat ikuistaa koko kasvukauden ja satonsa. Kotitaloustunnilla voidaan sitten vertailla kenen porkkanat olivat makeimpia ja mitä kaikkea perunasta voikaan tehdä.

torstai 12. tammikuuta 2017

Menneen kesän tuulia ja vähän uusiakin


 Hyvää uutta kasvun vuotta 2017!

Mennyt kasvukausi ja vuosi olivat lievästi sanoen kiireisiä. Yrittäjän arki on yksin välillä... no, todella yksinäistä. Eivätkä vuorokauden tunnit riitä kaikkeen, mitä haluaisi tehdä. Kuten nämä blogipäivitykset, joissa haluaisi jakaa ja kertoa tästä ihanasta, vaativasta ja välillä kohtuuttoman raskaastakin elämän työstä.
Huomasin myös, että esittelytekstissäni arvokkain asiani elämässäni ei ole vanhentunut muutamaan vuoteen. Ajan kulumisesta liian nopeaan kertoo rakkaan poikani 9-vuotissyntymäpäivän päivityksen puuttuminen. Muistan kuin eilisen ensimmäisen postaukseni tästä ihmeellisestä elämän muutoksesta, joka muutti myös täysin arvomaailmani ja jokapäiväisen elämän rytmin. Uraputkesta yksityisyrittäjäksi haaveena omavarainen ja leppoisa elämä... niinhän siinä lukee edelleenkin. Ja edelleenkin se on osaksi vain haavetta, mutta olen onnistunut muutamassa "leppoistamis"-suunnitelmassani mielestäni aika hyvin. Osaan jo sanoa toisarvoisille asioille joskus EI, en syöksy enään jokaiseen uuteen projektiin tai haasteeseen ja välillä vaan ihan oikeasti nautimme omista saavutuksistamme tekemättä mitään!

Ilman ahkeria ja motivoituneita puutarha-alan opiskelijoita en olisi selvinnyt viime kasvukaudesta. Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhassa, Heinolan maatilayhteisön kasvihuoneessa ja monilla REKO-lähiruokarenkaan toreilla päivät hupenivat aina liian vauhdilla jatkuen samalla rytmillä seuraavana päivänä. Kotona pehtoori onneksi kasvatti ja hoiti omat viljelykset - erittäin kiitettävästi. Satoa saimme omiin tarpeisiin sekä kasvihuoneesta perinteisellä hiekkaviljelyllä että avomaalta vaihtelevasti oikukkaan kesän aikana. Lehtikaalia syödään vielä ensi joulunakin, omenoita ei osteta tänä vuonna kaupasta ja salviaa riittää muillekin kohta vaihdevuosi-ikäisille ystäville :)

Monesta menneestä aiheesta lupaan palata aihekohtaisesti pikapuoliin, mutta päällimmäisenä on mielestäni arvokkain ja hienointa oman maan vastustuskykyä lisänneet hyvät bakteerit, jotka ovat varmasti selitys perheemme ohi hypänneen influenssa-epidemian takana. Vatsan hyvinvointi ja suoliston merkitys eivät todellakaan ole tuulesta temmattuja juttuja, vaan tieteellisestikin todistettuja väittämiä. Niihinkin pääsin perinpohjaisesti tutustumaan Frantsilan fytoterapia-opinnoissani viime vuonna. Näistä varmasti lisää jatkossa.

Järvenpään opistossa voit osallistua maaliskuusta alkaen jälleen lavaviljely-kursseilleni. Käy katsomassa ohjelma: https://opistopalvelut.fi/jarvenpaa/course.php?l=fi&t=7128

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kevät keikkuen menevi



Luulin jo, etten ehdi tänäkään keväänä havainnoida heräävää luontoa, mutta tämän lehtopöllön poikasen ehdin nähdä päivätorkuilla Hirvihaaran kartanon puuliiterissä.   
Kartanopöllöksikin kutsutun pörröisen nuorukaisen kuvasi luomupuutarhuri-opiskelijamme Jonna.


 Kylä kasvaa - yhteisömme Kellokoskella järjesti upeat lavaviljely-talkoot kyläläisille, jossa koululaiset rakensivat näitä maagisia kasvulaatikoita aivan vanhan Ruukin alueen kosken partaalle. Laatikoissa kasvaa kaikkien kyläläisten hoidettavaksi ja nautittavaksi mm. kesäkurpitsaa, maissia, porkkanoita, perunaa, tomaattia, lehtikaalia...


 
Kasvihuoneellamme ahkeroidaan taimien parissa ja jokavuotiset kestosuosikit kesäkurpitsat  saivat lajikelisäystä  monista ihanista italialaislajikkeista. Costata Romanesco tuntuu olevan kevään suosikki - kiitos juuri ilmestyneen Heidi Haapalahden ja Teija Tuiskun Makutarhuri-kirjan!


Ensimmäinen bataattini päätyi ruukkuun.


Lehtikaalit istutettiin kartanon keittiöpuutarhaan pari päivää sitten. Tiukasti harson alle, jossa pysyttelevät ainakin seuraavan kuukauden.



 Kasvihuoneemme puutarhureita ja puutarhaopiskelijoita työharjoittelussa.




Kevään ötökköhotelli-mallistoa.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Tomaatteja tulossa


Kasvihuoneella täytetään lavoja ja istutetaan tomaattia. Lämpötila kohoaa päivisin hellelukemiin, mutta öisin saa peittää taimet vielä  harsojen alle.


Kirsikkatomaatti Ruthjea istutetaan korkeisiin lavoihin, jotka rakennettiin vuosi sitten kierrätys-kuormalavoista. Työskentelykorkeus on erinomainen!

Tomaattien kanssa kasvatetaan tietysti basilikaa, jota löytyy sekä pienilehtisenä että isolehtisenä. Luomulajike Sweet Nufar on jättilehtinen basilika, joka voisi olla toiselta nimeltään salaattibasilika...



Amppelitomaateissa kukkkii.

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Versoja ja permakulttuuria


 Lempiaiheeni puutarhan monimuotoisuuden hyödyntämisestä Permakulttuurin keinoin on luettavissa uusimmassa Kotipuutarha-lehdessä.



 Monimuotoisuutta lisäämällä varmistetaan suurempi sato, vaikka joku yksittäinen kasvi ei pärjäisikään. Luonnossakin pienellä alueella tietyt kasvit selviytyvät ja niiden kasvua tukevat suuri määrä erilaisia eliöitä, joiden olemmassaolo luo paikalle ihanteellisen ekologisen lokeron.



Permakulttuuria voi hyödyntää monin tavoin suunnitellessa ekologista hyötypuutarhaa. Tärkeintä on luoda  monipuolinen kasvien, hyönteisten ja eläinten sekä mikrobien ja ihmisten välinen vuorovaikutusten verkosto. Unohtamatta mielestäni sitä tärkeintä eli elävän maan luomista ja hoitoa, josta jatkan varmasti tulevaisuudessa yhä enemmän.

Lisää tietoa permakulttuuri suunnittelusta löydät täältä > https://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2015/05/01/uusi-suomenkielinen-permakulttuuriopas/



 Versoja kasvaa nyt vauhdilla aurinkoisilla ikkunoilla. Suosikkini on ehdottomasti härkäpavun versot, jotka ovat paras tuore valkuaisaineiden ja proteiinin lähde tähän aikaan vuodesta.
Perunarieska on voideltu avokadotahnalla, jossa loraus hamppuöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria sekä valkosipulia. Mangoldin, herneen, auringonkukan ja kaalien versot sopivat joukkoon!
 




Härkäpapu tarvitsee hieman paksumman multakerroksen kuin auringonkukan siemenet kasvaakseen. Niistä saa monta versosatoa, kun jättää alimman lehtiparin leikkaamatta.



 Kupillinen vihreää aurinkoa!


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

LAVATARHURI-KURSSI 2016


Tervetuloa tutustumaan luonnonmukaiseen lavaviljelyyn puutarhakurssille Hirvihaaran Kartanolle Mäntsälään lauantaina 23.4.2016 klo 11-16.

Kartanon keittiö on saanut maasta eristetyistä lavoista luomuvihanneksia ja yrttejä jo viitenä vuotena. Kartanon luomupuutarhuri Suvi Lehtonen kertoo ja opastaa luennolla ja kartanon keittiöpuutarhassa kasvulavaviljelmän perustamisesta sekä antaa vinkkejä omien pölyttäjien tarpeellisuudesta hyötypuutarhassa.

Kurssilaisilla tilaisuus ostaa Lavatarhuri- kasvata satoa viljelylaatikossa (Lehtonen-Tuisku-Haapalahti) kirja edullisesti.

Kurssin hinta 40 € / sisältää kasviskeiton ja yrttileipää/ kahvin/yrttiteen.

Ilmoittudu 15.4.2016 mennessä >
email: nuppulinna@gmail.com
Hirvihaaran kartano – Kartanonlenkki 56 – 04680 Mäntsälä
http://www.hirvihaarankartano.fi/
http://hirvihaara.blogspot.fi/

perjantai 12. helmikuuta 2016

Ystävälle kahvikuppi

 Tarjoa ystävänpäivänä kierrätyskelpoinen lahja kahvikupissa. Kuppiin voi asetella kukkia, kylvää versoja tai sommitella vaikkapa neulatyynyn.



Vihreän ystävänä saan ystävänpäiväksi vadillisen härkäpavun versoja. Valo riittää jo ikkunoilla versojen kasvatukseen, vaikka kasvihuone onkin vielä lumen saartamana.